maanantai 8. tammikuuta 2018
Suhdannevaihtelut
Diasarja
1. Selvitä Tilastokeskuksen sivuilta Suomen viime vuosien kokonaiskysynnän ja bkt:n taso.
2. Etsi verkosta tietoa siitä, miten Suomen talous kehittyy lähitulevaisuudessa. Missä suhdannevaiheessa Suomi tällä hetkellä mielestäsi on?
Talouden suhdannevaihtelut
Hakekaa www.google.com/publicdata/directory –hakemistosta Maailmanpankin Maailman kehitysindikaattorit. Valitkaa muutama vertailumaa ja muutama indikaattori.
3. Miten valitsemienne maiden taloussuhdanteet poikkeavat toisistaan?
4. Miten valitsemanne indikaattorit kuvaavat samaa taloudellista ilmiötä ja minkälaisia eroja indikaattorien välillä voidaan nähdä?
Lukekaa Helsingin Sanomien artikkeli ”Elvyttäjä pelkää työttömyyttä, leikkaaja velkaa”
5. Mistä Suomen nykyisessä taloustilanteessa on asiantuntijoiden mukaan kysymys?
6. Miksi asiantuntijoiden näkemykset poikkeavat toisistaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1. BKT: Noin 215 miljardia, vuodesta 2013 lähtien yli 200 miljardin.
VastaaPoistaKysyntä: 2016: 293 miljardia. Kasvanut kolmessa vuodessa yli kymmenen miljardia.
2. Suomen talous on nousussa noin kahden prosentin vuosivauhtia. Suomi on nousukaudella.
Ville ja Teemu
1. Bkt nousi 1.4% ja kokonaiskysyntä 1.9%
VastaaPoista2. Suomen bkt tulee laskemaan, työttömyysprosentti laskemaan, vientimuutos ja investointimuutosprosentit tulee laskemaan ja inflaatio nousee. Suomi on lähellä laamaa
AAPO ja Taavi
1. Bruttokansantuote on päälle 200 miljardia, ja se kasvaa vuosittain noin 0,5%. Kokonaistarjonta on 290 miljardin molemmin puolin.
VastaaPoista2. Suomen talous on nousussa. Bruttokansantuote kasvaa prosentilla tulevaisuudessa.
Alina, Neea ja Veera
Henna ja Aada
VastaaPoista1. Bkt on 215,6.
2. Suomen talouden kehitys jatkuu kaksijakoisena. Suunta on alaspäin viimeisimmän päivityksen mukaan.
1. Bruttokansantuote on 215,6 miljardia. Kysyntä on kasvanut n. 10 miljardia. Vuonna 2016 kysyntä oli 298 miljardia.
VastaaPoista2. Talous Suomessa on nousussa ja se on nousukaudella.
- Anni
1) Bkt 215,6 miljardia ja kokonaiskysyntä 294,2 miljardia.
VastaaPoista2) miten talous kehittyy tulevaisuudessa? talouskasvu rauhoittuu mutta on jatkuvassa kasvussa
Matias Ja Kalle
1. Suomen bruttokansantuote vuonna 2016 on 215.6 mrd ja kokonaiskysyntä 293.9mrd.
VastaaPoista2. Suomen talous on noususuhdanteessa, noin 2% vuosivauhdilla.
sonja ja niko
Vuoden 2017 bkt:n taso ja kokonaiskysyntä ei ole vielä selvillä, koska sen arvioimiseen menee vajaa vuosi.
VastaaPoistaSuomen talous nousee n. 2% vuosivauhtia.
Netta, Iita-Liina, Veera
1.Suomen viime vuosien BKT:n taso on ollut noin 210 miljardin luokkaa.
VastaaPoistaKokonaiskysyntä on noin 290 miljardia euroa
2.Suomen tulevaisuuteen on ennustettu 2% prosentin kasvua.
Suomi on tällä hetkellä noususuhdanteessa
3. Australia ei ole kärsinyt viimeisimmästä talouslamasta, mutta tilastot ovat pysyneet muuten lähes samana. (Maat Belgia & AUS)
VastaaPoista4. Sama kuin ylhäällä.
-Kalle & Matias
5. Vienti ei ole kilailukykyinen ja metsä ja elektroniikka teollisuus on heikentynyt.
VastaaPoista6. koska he ovat eri alan ihmisiä
sonja ja niko
3. Bulgaria on Sveitsiä kovemmassa nousussa, tosin lähtötasokin on Sveitsiä selvästi heikompi.
VastaaPoista4. En tiedä.
5. Elektroniikka- ja metsäteollisuduen ongelmista ja kotimaisten kustannuksien noususta, eläkeläisten suuresta määrästä ja Venäjän talouden heikentymisestä.
6. Asiantuntijoilla on erilaisia tavoitteita; tiedot voi olla oikeita mutta tulkinta hieman väritettyä.
3. Päiväntasaajan Guinean BKT:n tuotanto heittelee suuresti -40% ja 70% välillä. Suomessa tasaisempaa. Suomessa se on -20% ja 10% välillä.
VastaaPoista4. Päiväntasaajan Guineassa on köyhää, epävakaa taloustilanne.
5. Kansainvälisen talouden heikkouden lisäksi Suomea ovat painaneet elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat, kotimaisten kustannusten nousu, työikäisen väestön supistuminen sekä myös Venäjän talouden heikkous.
Tuotanto ja investoinnit ovat vähentyneet etenkin vientialoilla. Monilla työpaikkansa menettäneillä on vähentyneeseen vientituotantoon liittyvä koulutus, osaaminen ja asuinpaikka, Suomesta on kadonnut teollisuutta ja viennin kilpailukyky on heikentynyt. Ongelmat ovat kuitenkin puutteellisesta kysynnästä johtuvia.
6. Kaikki perustelevat oman näkemyksen ja ammatin kannalta.
Alina, Neea & Veera
Aada ja Henna
VastaaPoista3. Norja ja Japani
Japani on selvästi ollut laman puolella.
4.
Japanin talous ei ole kasvanut kun taas Norja on ollut tasaisessa nousussa koko ajan.
5. Suomen vienti ei ole kilpailukykyinen. Elektroniikka- sekä metsäteollisuus on heikentynyt.
VastaaPoista6. Sillä heidän asiantuntijuus koskee eri aloja.
- Anni
5. Suomen vineti paranee , joka johtuu siitä että Suomen vientimaiden talous on parantunut viime vuosina.
VastaaPoista6. monella tapaa
Kalle&Matias
3. Ei paljoa, molemmat olviat laskussa.
VastaaPoista4. Tuotanto laskenut, toisissa maissa laskee kovemmin (Valko venäjä) ja toisissa vähemmän
5. Eläkepommi tekee tuhojaan, menoja leikataan
6. Eri suhtautuminen ja eri mielipiteet
Aapo ja Taavi
3.Suomen on viimeiset kymmenen vuotta polkenut paikallaan, mutta nyt Suomi on päässyt kasvuun mukaan. 2008-2009 taloudessa oli taantumaa, mutta sieltä noustiin.
VastaaPoistaSaudi-Arabialla oli korkeasuhdanne 1970 ja sen jälkeen talous palasi nopeasti normaaliin. Sen jälkeen talous on sahannut ylös alas. 1982 maa koki laman, jolloin BKT laski huimasti. Muuten Saudi-Arabia on pääsääntöisesti ollut kasvussa
4.BKT:n kasvuprosentti ilmaisee kuinka paljon tuotanto on kasvanut
Ulkomaiset suorat sijoitukset kertovat, miten kannattavana sijoituskohteena maata pidetään.
Ne kuvaavat ilmiöitä osittain samalla tavalla. Kun taloudessa menee huonosti BKT ei kasva tai supistuu eivätkä silloin sijoittajat sijoita kyseiseen maahan. Maan vakaudesta kertoo sijoittajien into sijoittaa, mutta BKT voi esim. sota teollisuuden kasvun myötä nousta, kun samalla sijoittajat kaikkoavat.
5.Kansainvälinen laskusuhdanne. Perinteisten vientialojen vaikeudet. Kustannusten nousu. Investointien väheneminen. Kilpailukyvyn heikkeneminen. Väestön vanheneminen vähentää työpanosta.
6. Toiset painottavat velaksi elämisen vaarallisuutta ja sen heikentäviä tekijöitä taloutta kohtaan. toiset painottavat elvyttämisen tuomaa hyötyä kotimarkkinoihin ja korostavat leikkauksien aiheuttamia vaikutuksia työvoiman mutokseen.