1. Katso oheinen video. Mitkä ovat sinun mielestäsi kolme Hans Roslingin pääajatusta? Kirjoita ne kommentteihin.
2. Tutustu myös seuraavaan sivustoon. Valitse kaksi maata, joita vertaat toisiinsa. Miten niiden lähtö- ja lopputilanne eroavat toisistansa? Minkä takia?
Lue oheiset tekstit, jotka käsittelevät talouskasvua.
3. Miten kommenteissa suhtaudutaan talouskasvuun? Pohdi samalla, miten kommentoijien tausta vaikuttaa lausuntoihin. Yritä etsiä heistä tietoa verkosta.
4. Kerro vastauksessasi myös, missä yhteydessä lausunto on annettu.
Usko kasvun auvoon on latistumassa. Teollisuuden rakennekriisit ovat tehneet myös Suomesta hitaan kasvun talouden, jonka paluu vahvaan kasvuun on täynnä kivikkoja. Tiedetään myös, että bruttokansantuote ei mittaa ympäristöhaitoista syntyvää vaurauden menetystä eikä erottele aidosti tuottavaa toimintaa epätaloudellisesta kasvusta. Ilmastokriisi ja resurssikato pakottavat pistämään taloutta luonnon asettamiin raameihin.
Maria Joutsenvirta, Aalto yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkija, Talouselämä 30.3.2012
Nollakasvu ei missään nimessä riitä. Jotta voisimme näitä nykyisiäkin hyvinvointipalveluja kestävällä tavalla ylläpitää, niin se edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosittaista bruttokansantuotteen kasvua. Ja siihenkään emme näillä näkymin ole lähivuosina pääsemässä. Eli pulmia on. Meidän on joko säästettävä julkisessa taloudessa, valtion, kuntien menoja tai sitten voimakkaasti lisättävä talouskasvua, tai tehtävä ne molemmat.
Jukka Koivisto, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, Yle Uutiset 6.6.2010
Koulutus, terveydenhoito, eläketurva ja nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakenteet ovat kaikki talouskasvun hedelmiä. Ne ovat tätä yhteistä hyvinvointiamme, jota emme olisi saavuttaneet ilman talouskasvua. (…) Olisi erittäin ongelmallista ajatella, että talouskasvusta luovuttaisiin ja jotenkin pysähdyttäisiin paikoillemme. (…) Talouskasvusta luopuminen tarkoittaisi väistämättä kovia valintoja yhteiskunnassa. Mistä päästä aloittaisimme karsimisen, jättäisimmekö sairaat vai vanhat hoitamatta, vai jättäisimmekö lapset kouluttamatta?
Riitta Hjerppe, taloushistorian emerita
Ekologinen kestävyys ei ole degrowth-liikkeen ainoa huoli. Kasvupakko liittyy myös sosiaaliseen kestävyyteen. Taloustieteen asiantuntijat muistuttavat meitä mielellään siitä, että hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyys vaatii talouskasvua. Silti, kuten edellä on todettu, talouskasvu ei tule onnistumaan ilman ekologisen kestävyyden menetystä. Tästä seuraa, että talouskasvu tulee ennen pitkää johtamaan sosiaaliseen kriisiin ekologisen kriisin kautta. (…) Hyvinvointivaltion riippuvuus edullisesta energia- ja materiavirrasta on kyettävä purkamaan. On löydettävä keinot kohottaa elintasoa sosiaalisin innovaatioin.
Suomen Degrowth -liikeen kotisivut
1. Tulot ovat kasvaneet 200 vuoden aikana, tulojen mukana ihmisten hyvinvointi on myös kasvanut. Läntiset valtiot kehittyvät, ja kehitysmaat, kuten Afrikan maat eivät kehity. 1990-luvulla Aasian maat ottivat länsivaltoja kiinni kehityksessä.
VastaaPoista2. Lesotho ja Suomi. Lesotho on edelleen köyhä kehitysmaa, mutta Suomi on noussut taloudellisesti suuresti.
3. Negatiivisesti suhtaudutaan. Talouskasvu on hidastunut, nollakasvu ei riitä.
4. Lausunto on annettu julkisesti.
Neea Taavi
1. Länsimaiden kehittyessä kehitysmaat eivät kehity. Aasian maat kirivät länsimaita kiinni kehityksessä 1990- luvulla. Viimesien 200 vuoden aikana ihmisten hyvinvointi ja tulot ovat kasvaneet.
VastaaPoista2. Kiina ja Etiopia. Lähtötilanne on ollut melko samanlainen. Kiina on lähtenyt kehittymään Etiopiaa aikaisemmin ja kasvu on ollut nopeampaa taloudellisesti ja väkiluvussa.Etiopia on kehittynyt hitaammin.
3. Talouskasvu on tärkeässä osassa Suomen hyvinvointia, ollaan huolissaan kun talous ei kasva. Kolme ensimmäistä vaikuttavat alan ammattilaisilta tittelinsä perusteella, jonkun liikkeen kotisivut eivät oikein vakuuta.
4. Lehdissä, uutisissa ja netissä eli julkisesti.
Aapo ja Aada
1.Talouskasvu luo hyvinvointia. Talouskasvu ei yksinään ratkaise eriarvoistumista, ei valtioiden välisiä eikä valtioiden sisäistä. Heikommatkin maat hyötyvät talouskasvusta.
VastaaPoista2.Suomi ja Somalia
Somalialla oli jo 1800 heikko elintaso. Keski-ikä 30v. ja tulot noin 700. Nykyään eliniän odote on noussut 54,2 vuoteen ja tulot ovat hieman pienemmät kuin alussa. Somalia on Afrikan valtio, joka on heikon kehityksen maa.
Suomella 1800 eliniän odote oli 36,6 ja palkka oli 1240. 2015 eliniän odote oli 80,9 ja palkka 38,9k. Suomi on ollut sisäisesti suhteellisen vakaa. Suomessa on aika rikkaat luonnonvarat kuten puu ja kaivannaiset.
Somalia on Afrikan maa eli sillä on lähtökohtaisesti heikommat lähtökohdat Suomeen verrattuna. Merkittävää kehitystä alkoi tapahtua 40-50-lukujen vaihteessa. Somalia oli siirtomaa, mikä heikensi mahdollisuuksia kasvuun. Somalia on sisäisesti epävakaa valtio, mikä on hidastanut kasvua. Kansainvälinen tuki on auttanut kaikkein heikompia, mikä on nostanut eliniän odotetta.
Suomi on kehittynyt nopeasti maatalous valtiosta tietoyhteiskunnaksi. Se sai alkunsa nälkävuosista, jolloin tehostettiin tuotantoa. Suomeen kehittyi myös teollisuutta, joka myös kehittyi. Suomi investoi ja lainsäädännöllä paransi työläisten asemaa. Suomesta kehitettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Koulutukseen ja tuotekehitykseen panostettiin ja Suomesta tuli yksi teknologiateollisuuden kärkimaista.
3.Talouskasvua pidetään hyvinvoinnin lähteenä, mutta samalla se syö luontoa, koska luonto ei muutu palvelemaan talouskasvua. Talouskasvun pitäisi edetä luonnon raameissa, jotta ei seuraa sosiaalisia kriisejä. Talouskasvua painottavat elinkeinoelämän toimijat kuten vientiyritykset. Ekologiaa puolestaan korostetaan vastuullisen liiketoiminnan tutkimuksissa ja ympäristö järjestöissä.
4.Tutkijan kommentti on Taloudesta kertovassa lehdessä, jolla todennäköisesti pyritään vaikuttamaan talouselämän toimijoihin. Nollakasvun haittoja hyvinvoinnille on puolestaan julkaistu YLE-uutisissa, jolla halutaan kansan haluavan kasvua ekologian sijaan. Onhan päättäjien näkökulmasta tärkeää, että hyvinvointipalvelut voidaan säilyttää. Taloushistorian emerita korostaa hyvinvointia, kasvun seurauksena. Ympäristön suojelu järjestöt korostavat myös talouskasvun haitallisuutta luonnolle.
Kaikki on julkaistu siten, että kaikki voivat lukea sen.
1. Maailman elintaso on noussut kuluneiden 200 vuoden aikana. Elintason nousu ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti maailmassa, mutta toisaalta Aasian maat ovat nousseet haastamaan länsimaita.
VastaaPoista2. En osannut lukea moisia kuvioita.
3. ja 4. Jukka Koivisto ja Riitta Hjerppe näkevät jatkuvan talouskasvun välttämättömänä hyvinvoinnin kannalta. Maria Joutsenvirta ja Suomen degrowth-liike kyseenalaistavat talouskasvun, koska se on haitallista ympäristölle.
Puhujan tausta tuo aina oman lisänsä kommentteihin. Esimerkiksi EK:n johtaja edustaa organisaatioita, joille talouskasvu on välttämätöntä, sen sijaan degrowth-liike on ideologinen järjestö, jolla voi olla laajempiakin poliittisia tavoitteita.
Jukka Koivisto: Vastaus aktivisteille, jotka vastustavat nykymuotoista ajattelua talouskasvusta.
Maria Joutsenvirta: presidentinvaalien aikaan saaman keskustelun jälkimainingit
Riitta Hjerppe: Talouskasvun historia
Degrowth-liike: liikkeen toiminnan esittely
- Teemu
1. Tulot ovat kasvaneet 200 vuoden aikana. Läntisten maiden kehittyessä, kehitysmaat eivät pääse kehittymään. 1990 luvulla Aasian maat ottivat länsimaita kiinni kehityksessä.
VastaaPoista2. Etelä- Afrikka ja Suomi. Alkutilanteessa Suomella hieman pidempi eliniänodote. Lopputilanteessa Suomalaisten eliniänodote on huomattavasti korkeammalla tasolla ja keskiverto suomalaisen tulot ovat moninkertaiset Etelä-Afrikkalaisiin verrattuna.
3. Kolme ensimmäistä henkilöä pitivät talouskasvua hyvinvointia tuottavana asiana ja viimeisen tekstin kirjoittanut kyseenalaistaa sen ekologisten seurauksien vuoksi.
4. Mediassa.
Sonja ja Niko