1. Katso oheinen
video. Mitkä ovat sinun mielestäsi kolme Hans Roslingin pääajatusta? Kirjoita ne kommentteihin.
2. Tutustu myös seuraavaan
sivustoon. Valitse kaksi maata, joita vertaat toisiinsa. Miten niiden lähtö- ja lopputilanne eroavat toisistansa? Minkä takia?
Lue oheiset tekstit, jotka käsittelevät talouskasvua.
3. Miten kommenteissa suhtaudutaan talouskasvuun? Pohdi samalla, miten kommentoijien tausta vaikuttaa lausuntoihin. Yritä etsiä heistä tietoa verkosta.
4. Kerro vastauksessasi myös, missä yhteydessä lausunto on annettu.
Usko kasvun auvoon on latistumassa. Teollisuuden rakennekriisit ovat tehneet myös Suomesta hitaan kasvun talouden, jonka paluu vahvaan kasvuun on täynnä kivikkoja. Tiedetään myös, että bruttokansantuote ei mittaa ympäristöhaitoista syntyvää vaurauden menetystä eikä erottele aidosti tuottavaa toimintaa epätaloudellisesta kasvusta. Ilmastokriisi ja resurssikato pakottavat pistämään taloutta luonnon asettamiin raameihin.
Maria Joutsenvirta, Aalto yliopiston vastuullisen liiketoiminnan tutkija, Talouselämä 30.3.2012
Nollakasvu ei missään nimessä riitä. Jotta voisimme näitä nykyisiäkin hyvinvointipalveluja kestävällä tavalla ylläpitää, niin se edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosittaista bruttokansantuotteen kasvua. Ja siihenkään emme näillä näkymin ole lähivuosina pääsemässä. Eli pulmia on. Meidän on joko säästettävä julkisessa taloudessa, valtion, kuntien menoja tai sitten voimakkaasti lisättävä talouskasvua, tai tehtävä ne molemmat.
Jukka Koivisto, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, Yle Uutiset 6.6.2010
Koulutus, terveydenhoito, eläketurva ja nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakenteet ovat kaikki talouskasvun hedelmiä. Ne ovat tätä yhteistä hyvinvointiamme, jota emme olisi saavuttaneet ilman talouskasvua. (…) Olisi erittäin ongelmallista ajatella, että talouskasvusta luovuttaisiin ja jotenkin pysähdyttäisiin paikoillemme. (…) Talouskasvusta luopuminen tarkoittaisi väistämättä kovia valintoja yhteiskunnassa. Mistä päästä aloittaisimme karsimisen, jättäisimmekö sairaat vai vanhat hoitamatta, vai jättäisimmekö lapset kouluttamatta?
Riitta Hjerppe, taloushistorian emerita
Ekologinen kestävyys ei ole degrowth-liikkeen ainoa huoli. Kasvupakko liittyy myös sosiaaliseen kestävyyteen. Taloustieteen asiantuntijat muistuttavat meitä mielellään siitä, että hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyys vaatii talouskasvua. Silti, kuten edellä on todettu, talouskasvu ei tule onnistumaan ilman ekologisen kestävyyden menetystä. Tästä seuraa, että talouskasvu tulee ennen pitkää johtamaan sosiaaliseen kriisiin ekologisen kriisin kautta. (…) Hyvinvointivaltion riippuvuus edullisesta energia- ja materiavirrasta on kyettävä purkamaan. On löydettävä keinot kohottaa elintasoa sosiaalisin innovaatioin.
Suomen Degrowth -liikeen kotisivut